Schipperken terveyden tutkiminen on monipuolistunut, ja ymmärtämys koirien kokonaisvaltaisesta terveydestä on kasvanut. Tämä on haaste kasvattajille, sillä mitä enemmän koirien terveydestä tiedetään, sitä enemmän tekijöitä jalostuksessa on huomioitava. Pienessä rodussa kaikkia negatiivisen muutoksen omaavia koiria ei voida sulkea pois jalostuksesta, ja huomiota tulee kiinnittää koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jalostuksesta tulee karsia koirat, jotka oireilevat tai joiden viat haittaavat niiden arkielämää tai harrastamista.
Tämänhetkisten virallisten terveystutkimustulosten perustella tilanne näyttää varsin hyvältä ja schipperkeä pidetään yleisesti ottaen terveenä rotuna. Virallisia terveystutkimuksia on kuitenkin toistaiseksi tehty vain pienelle osalle koiria. Vuosina 2013–2015 yhdistys teki terveyskyselyn, jossa pyrittiin kartoittamaan schipperkeiden nykyinen terveystilanne. Kyselyyn kertyi vastauksia 234, ja vastanneiden osalta terveystilanne näyttää hyvältä.
Virallisia tutkimustuloksia vielä vähän
Virallisilla terveystutkimuksilla tarkoitetaan sellaisia tutkimuksia, jotka suoritetaan Kennelliiton hyväksymien ohjeiden mukaisesti ja jotka tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Virallisten tulosten lisäksi järjestelmään voidaan tallentaa terveystietoja myös kyseisten sairauksien vuoksi oireilevista, operoiduista ja lopetetuista koirista.
Silmiä on tutkittu 470 koiran osalta viimeisen yhdentoista vuoden ajan ja samalla ajanjaksolla on rekisteröity 1433 koiraa. Silmäsairauksia on vastaavalla ajalla todettu 32 koiralla. Vuosittain tutkitaan keskimäärin noin kolmannes syntyneistä koirista. Eniten esiintymiä koirilla on todettu distichiasis (18 esiintymää) ja PPM, iris-iris (6 esiintymää). Muut diagnoosit ovat yksi-kaksi esiintymää. 16 koiran osalta on merkintä, että silmämuutokset ovat lieviä. Yli 90 prosenttia tutkituista koirista on todettu terveiksi.
Schipperkeiden osalta patellaluksaatiota on viimeisen yhdentoista vuoden ajan tutkittu 471 koiran osalta, eli 27 prosenttia yhdentoista vuoden ajan syntyneistä koirista on tutkittu. Koirista 458 osalta on todettu 0 tulos, eli polvilumpio ei luksoidu. Polviluksaatioaste 1 on todettu 10 koiralla ja 2 aste kolmella koiralla.
Viimeisen yhdentoista vuoden ajan schipperkeiden lonkkaniveliä on tutkittu 289 koiran osalta. Tavallisin on B tulos, toiseksi tavallisin C-tulos ja kolmanneksi A-tulos. D-tulos on todettu 18 koiralla ja E-tulosta ei tänä aikana ole todettu.
Välimuotoista lanneristinikamaa on tutkittu 70 schipperken osalta vuosina 2013–2017. Tutkituista koirista (70 schipperkeä) 57 prosentilla ei ole löydetty muutoksia ja 43 prosentilla taas todettiin selkämuutoksia. Selkämuutoksia on schipperkeillä tutkittu varsin vähän, joten sen periytyvyydestä tai esiintyvyydestä ei ole tietoa.
Muiden sairauksien osalta haasteena on edelleen epilepsia ja sen esiintyvyys. Tiedossa on epilepsiakohtauksia saaneita koiria sekä diagnoosin saaneita koiria mutta yhdenmukaista luotettavaa tietoa näistä koirista ei ole.
Tarkempi kuvaus virallisista terveystutkimustuloksista viimeisen kymmenen vuoden ajalta löytyy jalostuksen tavoiteohjelmasta.
Koirien terveyskysely 2019
Suomen Kennelliiton vuonna 2019 alkaneen terveyskyselyn tuloksia schipperkejen osalta.