Alkuperä ja käyttötarkoitus
Varhaisin maininta schipperkestä on munkki Wenclasin muistiinpanoissa 1400-luvulta. Alkujaan Belgian maakuntien kauppiaat ja kanaalilaivurit pitivät schipperkeitä seura- ja vahtikoirina. Rotu tunnettiin tuolloin pääosin työtehtävästään rottakoirana proomuilla. Sittemmin rotu on osoittautunut myös loistavaksi paimeneksi sekä erinomaiseksi hälyttäväksi vahdiksi, ja nykypäivänäkin se hoitaa tehtäväänsä hyvin. Yleisesti myös uskotaan, että laivurit olisivat alun perin olleet vastuussa schipperkeiden häntien katkomisesta.
Rodun ensimmäinen näyttely järjestettiin vuonna 1640 Brysselissä, ja ensimmäinen schipperke rekisteröitiin Belgiassa vuonna 1882. Vuonna 1885 Belgian kuningatar Henriette otti schipperken lemmikikseen, lisäten rodun suosiota entisestään. Schipperken kysyntä levisi pian myös Englantiin. Englantilaiset vierailijat veivät mielellään kotimaahansa tuliaisiksi pieniä koiria, joilla oli huomiota herättävä ulkomuoto. Hieman yllättäen, schipperken äkillinen suosio Englannissa aiheutti rodun katoamisen Belgiassa.
1888 muutamat tunnetuimmat belgialaiset kasvattajat perustivat klubin nopeasti vähenevän rodun säilyttämiseksi ja samana vuonna julkaistiin schipperken ensimmäinen rotumääritelmä. Belgian rotumääritelmässä schipperket kuvailtiin 1800-luvun loppupuolella seuraavasti:
Tämä uskollinen pieni koira, jota usein tavataan proomuilla ja kanaalilaivoilla on luonteeltaan hyvin älykäs. Schipperkestä on tullut suosikkikoiramme sen tarkkuuden, valppauden, tottelevaisuuden, lapsiystävällisyyden, siron ja tyylikkään ulkomuodon ja puhdaslinjaisuuden ansiosta. Koira viihtyy hevosten seurassa ja rotua on käytetty myös vartioimaan postivaunuja ja hevosvankkureita. Näillä schipperke yleensä istui ylpeänä ja tarkkaavaisena, useimmiten kulkuneuvon korkeimmalla paikalla edessä, jossa se näytti olevan kuin kotonaan. Schipperke on todellinen demoni pyydystämään hiiriä, rottia jne….”
Rodun kehitys nykyiseen muotoonsa
Käsitykset schipperken alkuperästä vaihtelevat lähteestä riippuen. Yleisimmin rodun uskotaan kehittyneen alkukantaisesta belgialaisesta lammaskoirasta, muttei kuitenkaan nykyään tuntemastamme belgianpaimenkoirasta. Toisten mielestä kyse on mustan belgianpaimenkoiran kääpiömuunnoksesta. Jotkut taas katsovat rodun kehittyneen viikinkien mukana tulleista pohjoisista pystykorvista, joskaan tämä ei sulje pois sukulaisuutta belgialaisiin paimenkoiriin. Monet korostavat schipperken ja kääpiöpystykorvien (kleinspitzin ja pomeranian) yhtäläisyyksiä. Niitäkin on, jotka uskovat schipperken olevan kääpiöpystykorvan ja terrierin risteytyksen tulos. Pohjoismaihin schipperket ovat tulleet 1920-luvun jälkeen, ja Suomeen puolessa välissä 1960-lukua.
Ensimmäiset koirat Suomessa ja koiramäärän kehitys
Saimi Kärkkäinen, Suojan Kennel, aloitti rodun kasvattamisen Suomessa 1960-luvun puolivälissä. Ensimmäinen Suomen kantanaaras oli Ruotsista tuotu Sussi. Sussin sukujuuret olivat pääosin englantilaisissa schipperkeissä. Sussi saavutti Suomen muotovalion arvon itselleen vuonna 1966. Kennelin linjat perustuivat tässä vaiheessa lähinnä ruotsalaisiin ja englantilaisiin koiriin. Ensimmäiset pentueet Suomessa olivat Sussin ja englantilaisen Mascallsbury Rob Royn jälkeläisiä. Vuonna 1966 syntyneen Rob Royn kasvattaja oli Mrs E. J. Perry. Koira saavutti myös siihen aikaan harvinaiset kansainvälisen ja pohjoismaiden muotovalion arvon. Seuraavina vuosina Saimi Kärkkäinen toi lisää jalostusmateriaalia Suomeen, lähinnä Englannista. Niistä voidaan mainita myös toinen Perryn kasvatti, pohjoismaiden muotovalio Mascallsbury Lawrence. Rob Roy:lla oli suoria jälkeläisiä Suomessa 42, ja Lawrencella taas 19. Kaiken kaikkiaan Suojan Kennel toi maahan 10 koiraa ja monen suomalaisen schipperken sukutaulusta löytyy edelleen Suojan Kennelin kasvatteja.
Mandel’s kennelin ruotsintuonti Jimmy saavutti ensimmäisenä tottelevaisuusvalion tittelin vuonna 1977. Jimmy oli 1980-luvulle saakka ainoa tämän tittelin saavuttanut pohjoismainen schipperke. Jimmyn sukutauluista löytyi runsaasti englantilaisia schipperkeitä.
Näiden jälkeen schipperken tuonti eri maista on lisääntynyt. Viimeisen kymmenen vuoden ajan schipperkeitä on tuotu suomeen 81 kappaletta, muun muassa Yhdysvalloista, Venäjältä, Ruotsista, Englannista, Hollannista, Ranskasta, Australiasta ja Afrikasta. Ulkomuodoltaan, rakenteeltaan ja luonteeltaan schipperkekanta Suomessa on kehittynyt monimuotoisemmaksi.
Schipperkeiden määrä on kehittynyt tasaisesti. Kaiken kaikkiaan schipperkeitä on vuodesta 1988 rekisteröity yhteensä 3459. Vuonna 1988 schipperkeitä rekisteröitiin 39 kappaletta. Tämän jälkeen vuosittaisten rekisteröintien määrä on kasvanut, ollen viime vuosina noin 120/vuosi. Suomessa on tällä hetkellä noin 1200 schipperkeä.